Piiskoomänty

Oletko koskaan pohtinut, mistä tulee sanonta: Rikas maksaa rahastaan, köyhä selkänahastaan? Tuttu sanonta, jolle löytyy ihan looginen selitys. Joskaan ei kovin miellyttävä.

Kun kiertelimme reilu viikko sitten autolla ympäri Kuortaneenjärveä, johdatti kurssikaverini Anne minut katsomaan Salmen kylän piiskoomäntyä. Piiskoomänty on vanha raipparangaistusten toimeenpanopaikka. Vanha käräjätupa, missä pidettiin kihlakunnan käräjiä, on edelleen piiskoomännyn vieressä. Yleensä raippatuomio annettiin välittömästi käräjillä tapahtuneen tuomioluvun jälkeen "Jumalan ja Ruotsin lain mukaan". Miehet saivat 40 ja naiset 30 raipaniskua. 

Piiskoomänty seisoo surullisena tien vieressä ja kertoo omanlaistansa tarinaa Suomen historiasta. Kovin paljon ei tarvitse käyttää mielikuvitustaan, että voi kuulla kaiken sen itkun ja valituksen, mitä tämä mänty on aikojen saatossa nähnyt. Jos luet tätä mobiililaitteella, voit halutessasi suurentaa sinisellä taustalla olevaa raipparangaistuksen yksityiskohtaisempaa kuvausta. Se on sen verran karu, että en kirjoita sitä tähän suoraan.

Kuortaneen piiskoomänty Salmen kylällä,
taustalla käräjätupa. 
Kuva: Merja Vihanto

Piiskoomännyn tarina opastaulussa.
Kuva: Merja Vihanto

Raipparangaistukset olivat julkisia, joten piiskuupuutkin, jotka yleensä olivat mäntyjä, olivat julkisilla paikoilla. Näitä on ollut kaikissa kunnissa. Rautalammen piiskauspetäjä on entisen kunnantalon takapihalla, Ruokolahdella kirkon lähettyvillä. Kuortaneella ja Joutsenossa piiskauspuu löytyy tien varrelta. Pielaveden piiskauspetäjässä on kolmen metrin korkeudella rautarengas, johon rangaistava sidottiin. Suomessa toteutettiin raipparangaistuksia 1600 - 1800 -luvulla. Tiettävästi viimeinen raipparangaistus toteutettiin Lappeenrannassa 1887 karjavarkaudesta. Suomessa raipparangaistus poistettiin käytöstä vuoden 1889 rikoslain tultua voimaan. 

Miten tämä piiskaaminen sitten liittyi Suomessa rikkaisiin ja köyhiin? Rikkaat pystyivät maksamaan saamansa sakkorangaistukset rahalla, mutta köyhillä ei siihen ollut varaa. Sakkorangaistuksen vaihtoehtona toteutettiin sitten raipparangaistus, jolloin köyhä pääsi kirjaimellisesti selkänahastaan. Usein myös hengestään. 

Salmen kylän Piiskoomännyn juurelta lähtivät myös Kuortaneen miehet Vapaussotaan 1918. Tästä merkkinä on kivi, johon on kiinnitetty muistolaatta. Laatassa lukee:  "Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet Vapaussotaan 27.1.1918. Verkkaan vapauden oras itää, vuosisadan roudan sulaa pitää, hurmeen lämmöstä kyynelten. Muistomerkin pystyttivät v. 1996 kuortanelaiset."

Vapaussotaan lähteneiden muistomerkki.
Kuva: Merja Vihanto

Lähteet: 

Maaseudun Tulevaisuus 12.12.2020: Tiesitkö näistä entisajan rankaisuhistorian jäänteistä? Aarre: Suomessa monilla paikkakunnilla on niin sanottuja piiskuupetäjiä - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus

Kuortaneen kunnan sivut: Piiskoomänty | Kuortane