"Kuvittele ihmisiä täynnä oleva tupa, johon kuulijoita on pakkautunut ovensuuta myöten. Jossakin väenpaljouden keskellä on sänky, jossa makaa tilaisuuden puhuja tiedottomassa tilassa. Hänen äänensä on voimakkaampi kuin hänen valveilla ollessaan ja puheessa kuuluu saarnanuotti. Puhettaan hän tehostaa huitomalla käsillään. Kuulijat osallistuvat hartaasti ja keskittyneesti. Puhe voi olla johdonmukainen saarna tai vaihtelempaa uskonnollista tajunnanvirtaa."
Teksti on lainattu Juvan kulttuurisivuilta ja kertoo horrossaarnaaja Hilda Hotista. Miten Hilda Hotti tuli minua vastaan ja mitä tämä horrossaarnaaminen oikein on? Hildaan törmäsin etsiessäni tietoja mummoni serkun puolisosta, Toivo Edwin Hotista. Olin saanut hänestä tietoja aiemmin Sylvin ja Toivon pojalta, mutta jotenkin tämä horrossaarnaaja oli mennyt minulta ohi. Kun nyt luin uudestaan Toivon tietoja, niin sieltähän tämä asia löytyi. Toivon äiti oli juvalainen horrossaarnaaja Hilda Maria Leikas, myöhemmin Hotti ja vielä myöhemmin Suhonen.
Hilda syntyy 18.4.1879 Kustaa Leikkaan ja Ulla Ruottisen yhdeksän lapsisen perheen esikoiseksi Juvan Koikkalaan. Hilda pääsee ripille 1895 tavanomaiseen tapaan 16-vuotiaana ja on vasta 18-vuotias avioituessaan talollisen poika Ville Kallenpoika Hotin kanssa 20.6.1897. Nuori pari asuu Mäköiskylässä talossa, jota isännöivät Villen vanhemmat Kalle Hotti ja Eeva Narinen. Elämä suuressa talossa on saattanut olla hankalaakin, eikä miniän osa aina ollut kadehdittava. Villen ja Hildan lisäksi taloa asuttivat Villen kolme veljeä vaimoineen ja kaksi naimatonta sisarta. Oletettavasti talossa tepasteli myös nuorten parien jälkikasvut, joten elämää ja vauhtia on varmasti riittänyt, eikä yksityisyydestä ole ollut tietoakaan. Hildalla ja Villellä on ollut ainakin seitsemän lasta, joista Toivo on ollut nuorin.
 |
| Hilda Maria Hotti, os. Leikas 18.8.1879 Juva - kuolinaika ei tiedossa |
Ville Hotin kuolinilmoitus.
Mikkelin Sanomat 10.9.1919.
 |
| Toivo Edwin Hotti 4.4.1911 Juva - 17.2.1997 Lappeenranta |
Hildan tarinassa päästään tutustumaan todella mielenkiintoiseen ja erikoiseen ilmiöön. Olin toki kuullut asiasta, mutta koskaan en ole tarkastellut sitä lähemmin. Kyse on unissasaarnaamisesta eli horrossaarnaamisesta. Unissasaarnaaminen on ihan oma lajinsa uskonnollisen hurmoksen maailmassa. Ilmiötä avaa erittäin mielenkiintoisesti Keskisuomalainen (26.3.1918): "Hilda Hotti on noin nelikymmenvuotias nainen lukuisan perheen äiti. Joka kuun 20:nnen päivän vastaisena yönä laukeaa hän horroksiin ja saarnaa ensimmäisen yösaarnansa. Sitten seuraa viikon ajan päiväsaarnoja, mutta loppusaarna on taas yösaarna. ---- Hänen saarnansa teksti koskettelee nykyhetken tapahtumia, sitäpaitsi hän virsien aikana nousee ylös, avaa silmänsä, jota loistavat yliluonnollisen kirkkaina ja lähestyy milloin mitäkin kuulijaa. Toisia hän siunaa, toisia varoittaa, toisten salaiset pahat aikeet paljastaa.---Kuinka voimakkaan vaikutuksen hänen saarnansa kansaan tekevät, sitä todisti seitsemän miehen vakuutus: hän tekee mitä tahtoo, kulkee missä tahtoo, tietää jokaisen salaisimmatkin ajatukset ---- sitä saarnamiestä ei tule, joka hänet voittaa."
Aarni Voipio, joka on tehnyt kaksi väitöskirjaa (1919 ja 1927) unissasaarnaamisesta, on ollut kuuntelemassa Juvalla Hilda Hottia. Voipio kertoo kokemuksistaan: " Hotti piti saarnojaan kehittäen lopuksi jonkinlaisen mystisen järjestelmän yöllisine saarnoineen ja virrenveisuineen. Tällaiset unissasaarnaamistilaisuudet voivat kestää usein 10 tuntia ja tupa oli aina pankkoa myöten täynnä väkeä. Hotin saarnat ovat olleet ilmeisen vaikuttavia, ilmeisessä hurmostilassa syntyviä ja Hotti esittää niitä maaten vuoteessaan valkeaan saarnapaitaan puettuna, silmät suljettuna."
Samaan aikaan Suomessa vaikutti useita horrossaarnaajia. Yksi kuuluisimmista oli tammisaarelainen Maria Åkerblom. Hänestä on tehty 2019 elokuva "Marian paratiisi", jota tähdittää Pihla Viitala. Tyypillistä näille horrossaarnaalijille on ollut, että he ovat keränneet ympärilleen uskollisen seuraajakunnan, joka on luottanut johtajaansa lähes sokeasti.
 |
| Mikkelin Sanomat 17.12.1927 no 144 A |
 |
| Uusi Suomi 4.4.1934 no 89 |
Jonkinlaista kilpailua horrossaarnaajien kesken lienee ollut. Sanomalehti Savo (15.12.1932) ja Hufvudstadspladet (14.12.1932) uutisoi koko sivun jutulla, jonka otsikkona on "Hajaannus åkerblomilaisten leirissä. Eronneilla uusi johtaja, unissasaarnaaja Hilda Hotti."
Hilda on ollut topakka nainen ja pitänyt puolensa. Siitä kertoo, että hän haastoi entisen miehensä, Erkki Suhosen käräjille pesän osituksesta ja pesän kavalluksesta. Asiaa käsiteltiin Puumalan syyskäräjillä 1939. Pesän ositus määrättiin toimitettavaksi 2 kuukauden kuluessa 1000 markana sakon uhalla. Sen sijaan pesän kavallukseen liittyvät asiat lykättiin syyskäräjien seuraavaan istuntoon tarkempien selvitysten saamiseksi.
 |
| Etelä-Saimaa 1920. |
Hildan kuolinajasta minulla ei ole tarkkaa tietoa ainakaan vielä. Lehtikirjoitusten perusteella hän oli elossa vielä ainakin vielä 1939 Helsingissä ja piti horrossaarnoja. Ilmeisesti hän myös johti siellä åkerblomilaisten uskonlahkoa.
Tämä olikin sen verran erikoinen ja mielenkiintoinen aihe, joten ehkä kuulette tästä vielä lisää.
Lähteet:
Kansallisarkisto, Huvudstadspladet14.12.1932 no 339 (2. painos): 14.12.1932 Hufvudstadsbladet no 339 (2. painos) - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kansallisarkisto, Keskisuomalainen 26.3.1918 no 70: 14.12.1932 Hufvudstadsbladet no 339 (2. painos) - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kansallisarkisto, Mikkelin Sanomat 10.9.1919 no 102: 10.09.1919 Mikkelin Sanomat no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kansallisarkisto, Savo 15.12.1932 no 291: 15.12.1932 Savo no 291 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kansallisarkisto, Vapaus 24.8.1939 no 95: 24.08.1939 Vapaus no 95 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Juvan kulttuurisivut: Hilda Hotti ja unissasaarnaaminen Juvalla – Juvan kulttuurisivut
Suomen sukuhistoriallinen yhdistys: Juvan vihityt vuonna 1897 s. 153.
Suomen sukuhistoriallinen yhdistys: Juvan rippikirja 1890 - 1900 s. 479.
Wikipedia: Helena Konttinen – Wikipedia
Wikipedia: Marian paratiisi – Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti