Isänmaan puolesta annettu

Jokaisen suomalaisen lähisuvusta löytyy varmasti joku tai useampiakin, jotka antoivat sen suurimman uhrin, henkensä, isänmaan edestä. Nämä tapahtumat ovat kaikille tuttuja ja niitä muistelemme näin itsenäisyyspäivänä, joten en käsittele tässä kirjoituksessa niitä. Tässä blogissa pääosaan pääsevät oman ja puolisoni suvun nuoret miehet, jotka palasivat puupalttoossa rintamalta kotiin.Tiedot olen saanut Kansallisarkistosta tilaamistani sotilaskantakorteista ja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Kursorilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia sotapäiväkirjoista.

Ensin vähän tilastoja. Talvisodassa oli kaatuneita tai kadonneita 27 000 ja haavoittuneita 44 000. Jatkosodassa kaatuneita tai kadonneita 63 000 ja haavoittuneita 158 000. Lapin sodassa kaatuneita tai kadonneita oli 1000 ja haavoittuneita 3000. Lukemat vaihtevat hieman eri tilastoissa. (Arno Forsius.)

Veikko Albin Räsänen on mummoni veli. Hän syntyi 28.2.1919 Heinävedellä. Veikko osallistui jatkosodassa Tyrjän taisteluihin kesällä 1941, Laatokan luoteisrannikon sekä Kannaksen taisteluihin elokuussa 1941. Kesällä 1942 hän taisteli Karjalan kannaksella.

Ote jalkaväkirykmentti 7. II pataljoonan sotapäiväkirjasta 16.7.1942:, joka oli Veikon viimeinen päivä.

16.7.1942 klo 1.15 vihollinen lähetti propagandaa JR 49:n lohkolla. Klo 6.30 oma pst. tykki häirintätulta tienristiin. Klo 10.30 vihollisen pien.krh. ampui 9 kr. tk. 5:een ja 6. tk:een, sekä klo 11.40 3” suorasuunt.tykki 3 kr. Pöllön maastoon. Klo 10.00 vihollinen avasi kiivaan kk. tulen Ojasen bunkkerien itäpuolelta haavoittaen esteen edessä raivaustöissä olleita vänr. Piiroista selkään sekä korp. Räsästä ja jääk. Luostarista kuolettavasti. Haavoittuneita noutamaan rientäneet vänr. Terho sekä eräs alik. haavoittuivat.

Veikko haavoittui kiväärinluodista ja kuoli Ohtassa, Karjalan kannaksella joukkosidontapaikalla 16.7.1942. Hän oli kuollessaan 23-vuotias. Seuraavana päivänä alkoi Veikon viimeinen kotimatka Varkauteen, Pirttiniemen sankarihautausmaalle.

Veikko Albin Räsänen 1919 - 1942

Valtter Ossian Vihanto on ukkini veli. Valtter syntyi Lahdessa 7.12.1908. Lokakuussa 1939 hän ehti hakea kuulutukset Ainansa kanssa, mutta vihille he eivät koskaan ehtineet.

Valtter osallistui Talvisotaan 33. pioneerirykmentissä. Laatokan Karjalan Konnunkylässä käytiin mottitaistelua lähes kaksi kuukautta ja Valtter oli mukana taistelussa. Valtterin viimeinen päivä oli 29.1.1940. 

33. Pioneerirykmentin sotapäiväkirjassa on kirjuri kirjannut päivän tapahtumia klo 20.00. 

Alikers. Vihanto kaatui osastonsa ollessa piikkilankaesteen teossa Hirven lohkolla Koivuselässä. Vihollisen lentotoiminta kohtalaista.

Valtter kuoli selkään osuudesta sirpaleesta tai luodista. Hän oli kuollessaan 32-vuotias. Hänet on haudattu Heinävedelle Petäjäharjun hautausmaalle.

-          

Kuva sieltä jostakin. Valtter toinen vasemmalta.

Warkauden Lehti 17.10.1939

Kalle Bernhard Löppönen on puolisoni setä. Kalle syntyi Sulkavalla 19.4.1918. Hänet määrättiin vakituiseen palvelukseen syyskuussa 1939. Kalle saapui täydennysmiehenä 25.12.1939 jalkaväkirykmenttiin 14, jossa oli pääasiassa varsinaissuomalaisia miehiä. Kallen taistelupaikkoja ei ole merkitty hänen kantakorttiinsa, mutta hän ei ehkä ehtinyt olemaan muualla kuin Muolaan taistelussa. Talvi oli ankara ja lämpötila laski tammikuussa - 40 asteeseen. Muolaa oli talvisodan eturintamaa ja taistelut olivat ankaria. 

Kalle ehti olla täydennysmiehenä kolme viikkoa. Hän kuoli 14.1.1940 Muolaassa ollessaan 22-vuotias. Kalle on haudattu Puumalan vanhan hautausmaan sankarihautaan. 

Kalle heinätöissä Puumalan Latukan tilalla.

                                                 

Kiitos näille sankareille sekä kaikille maatamme puolustaneille. Teidän ansiostanne saamme jälleen viettää vapaan Suomen itsenäisyyspäivää, mutta uhri oli kallis. 

Lähteet: 

Veikko Räsäsen, Valtter Vihannon ja Kalle Löppösen sotilaskantakortit kansallisarkistosta.

Jalkaväkirykmentti 7. II pataljoonan sotapäiväkirja. Kansallisarkiston digitoitu aineisto

33. Pioneerirykmentin sotapäiväkirja. Kansallisarkiston digitoitu aineisto.

www.sotasampo.fi

Lauri Rämö: Muolaan kirkkomaan taisteluista Talvisodan 1939-1940 aikana,

Arno Forsius, Sankarivainajat vuosina 1939-1945. Sankarivainajat vuosina 1939–1945 (saunalahti.fi)

Valokuvat perhealbumeista.