Puumalan saaristo on upea. Tänä päivänä voi kulkea saaresta toiseen siltoja ja kiemurtelevia teitä pitkin. Sata vuotta sitten otettiin soutuvene ja soudettiin toiseen saareen, kun sinne tuli asiaa. Nin teki myös Valtosen talon emäntä Anna Stiina Kietäväinen. Hän lähti kotoaan Liimattalan kylästä toukokuun 17. päivä 1888 soutamalla viereiseen Niinisaareen piikaa pestaamaan. Päivä oli maanantai. Matkaa oli noin 5 - 6 kilometriä. Anna Stiina lähti takaisin kotiinpäin Niinisaaresta klo 21 maissa ja hänen olisi pitänyt olla kotirannassa pari tuntia myöhemmin. Anna Stiina ei koskaan palannut tältä matkalta. Hän oli kadotessaan 38 vuotias ja 7 vuotiaan Hilta Marian äiti. Mitä tapahtui? Hukkuiko hän vai tuliko murhatuksi?
 |
| Puumalan Liimattalansaari ja Niinisaari nykyään. Maanmittaushallitus, karttapaikka 2025. |
Kun vaimo ei ollut tullut kotiin, käynnisti aviopuoliso Matti Valtonen etsinnät pikaisesti. Hän toimitti tiedon Anna Stiinan katoamisesta Puumalan nimismiehelle. Aloitettiin järven naaraus ja etsintöihin valjastettiin koko kylä. Anna Stiinaa ei vain löydetty.
 |
| Capilotin luoma kuva maalaisnaisesta soutamassa järvellä 1880-luvun Suomessa. |
Tuohon aikaan ei perukirjan tekemisellä ollut kovin kiire, eikä sitä edes aina tehty. Silloin, kun leski halusi uudestaan naimisiin, tehtiin perukirja ja ositus. Tässä valvottiin myös lasten etua.
Matti Valtonen kiirehti perukirjoituksen toimittamista, joka pidettiinkin jo seuraavana talvena 4.1.1889. Perukirjaan on kirjattu "talollisen vaimon, Anna Stiina Kietäväisen häviämisen eli luultavasti kuoleman jälkeen. Hävinnyt viime toukokuun 17. päivänä..." Kiirettä paheksuttiin ja jopa lehdet kirjoittivat tästä oudosta kiireestä. Eihän varmuutta siitä, mitä Anna Stiinalle oli tapahtunut, edes ollut.
Perukirja on mielenkiintoinen ja se on vapaasti luettavana Kansallisarkiston aineistossa (linkki lähteissä). Talo on ollut varsin varakas, sillä omaisuutta on ollut paljon. Huomioni kiinnittyi punaiseen tammaan ja Anna Stiinan yhdeksään hameeseen.
 |
| Anna Stiina Kietäväisen perukirjan alkuosa 1889. Kansallisarkisto, digihakemisto. |
Tutkinta
Kesti lähes kaksi vuotta ennen kuin asiaa alettiin perinpohjin tutkimaan ja ensimmäinen asian käsittely oli oikeudessa 16.10.1889. Tämä luonnollisesti haittasi asian selvittämistä. Puumalan nimismies Kajander otti asian hoitaakseen ja hänen toimestaan Matti Valtonen ja Maria Matinen vangittiin. Oikeutta istuttiin useissa välikäräjissä.
Ruumista ei vaan onnistuttu löytämään, joten murhaa ei pystytty näyttämään toteen. Kihlakunnanoikeus vapautti Matti Valtosen ja Maria Matisen näytön puutteesta, mutta piti osittain toteen näytettynä, että syytetyt olivat tehneet murhan. Wiipuri (1913) kirjoitti, että "oli melkein toteen näytetty, että Anna Stiina Kietäväinen on kotirannassansa murhattu ja on ilmennyt paljon aihetta luuloon, että Matti Valtonen Maria Matisen tieten olisi murhan tehnyt".
Maria Matisen ollessa Mikkelin vankilassa hän synnytti tyttären, Iita Marian huhtikuussa 1890. Kirkonkirjoissa Iita Maria on kirjattu aviottomaksi lapseksi. Myöhemmin rippikirjoissa hän kulkee Iita Maria Matintytär Valtosena, joten Matti on lapsen tunnustanut ja ottanut nimiinsä.
Piika Maria Juhontytär Matinen
Maria Juhontytär Matinen oli ollut piikana Valtosen talossa ainakin vuodesta 1886 saakka. Matti Valtosella oli ilmeisesti paljonkin sutinaa piika Marian kanssa. Kerrottiin, että puolisoiden välit olisivat olleet jopa sietämättömät juuri Maria Matisen vuoksi.
Kaksi päivää ennen Anna Stiinan katoamisesta oli Maria Matinen muuttanut pois Valtosen talosta läheiseen Wiskarin taloon. Miksi? Saadakseenko alibin Anna Stiinan katoamisen ajankohdalle vai oliko syy joku muu? Kovin pitkään hän ei Wiskarin talossa ollut, vaan palasi takaisin pian Anna Stiinan katoamisen jälkeen.
Yllättäviä todistajia ilmaantuu
Anna Stiinan etsinnät käynnistettiin uudelleen 25 vuoden jälkeen, kun kesällä 1913 asiasta alkoi liikkua uusia huhuja.
Talollisen leski Miina Kervinen kertoi poliisille seuraavan tapahtumasarjan lokakuussa 1912. Kuusi tai seitsemän vuotta sitten Maria Matisen veli Juhana Matinen oli kertonut Miinan miesvainaja Taavetti Kerviselle, että Matti Valtonen oli juovuspäissään neuvonut Juhana Matiselle, missä hänen ensimmäinen vaimonsa oli.
Matti oli kertonut, että "kun Taipaleesta päin tullen ottaa siinä olevasta vuoren kärestä ja katsoo suoraan lampeen, niin lammen laidalla löytyy sillä kohdalla korkea mätäs ja sen mättään kohdalla lammesta pistää petäjäinen riuku, että vaimon ruumis on juuri riuvun pään kohdalla haudattuna ja että sillä on niin paljon maankovia ympärillä, että se pysyy pohjassa".
Kun tämä tuli julki, alkoivat Anna Stiinan etsinnät uudelleen Liimattalan kylässä. Talollinen Elias Eteläpää lähti lammelle ja löysikin sieltä jäänteitä, jotka näyttivät hiuksilta ja lahonneilta vaatteilta. Hiukset lähetettiin tutkittavaksi lääkintöhallitukseen, missä ne oli kuitenkin tunnistettu hevosen jouhiksi. Tästä kyläläiset olivat eri mieltä. Miina Kervinen, hänen poikansa Aleksanteri Kervinen sekä talollisten lesket Anna Maria Rahilainen ja Maria Kristiina Wiskari olivat nähneet ne heti lammesta nostettuina ja olivat vakuuttuneita, että kyse oli hiuksista.
Laivuri Kalle Piskonen kertoi poliisitutkinnassa tavanneensa vuosia sitten Ruokolahden Hauklapin kylässä puumalalaiset Tahvo Sorjosen ja Pekka Valtosen. Tarinoidessaan oli Tahvo kertonut olleensa Anna Stiinan katoamispäivänä etsimässä rukiita ja rahaa velaksi Liimattalan kylässä. Hän oli pyytänyt velkaa myös Matti Valtoselta, mutta ei ollut saanut. Kun Tahvo oli yöllä ollut palaamassa kotiin, oli hän nähnyt Matti Valtosen kantavan kuollutta vaimoaan suuressa säkissä, josta pää ja letit riippuivat ulkopuolella. Matti Valtonen oli kätkenyt vaimonsa ruumiin läheiseen lammikkoon.
Kun Matti oli tehnyt kätkönsä, oli Tahvo Sorjonen toivottanut hänelle hyvää iltaa. Matti oli tästä kovin pelästynyt. Sinä yönä oli Tahvo saanut Matti Valtoselta säkin rukiita ja 50 markkaa rahaa. Myöhemmin hän oli kertomansa mukaan saanut jopa 1500 markkaa siitä hyvästä, että on pitänyt suunsa kiinni. Tahvo poti asiassa kovia omantunnontuskia ja kävi jossain vaiheessa tunnustamassa asian Puumalan rovasti Strandmanille.
Poliisitutkinnassa Pekka Valtonen kertoi muistavansa Tahvon tarinoineen siitä, miten Anna Stiina Kietäväisen pää oli roikkunut Matti Valtosen vasemmalla olkapäällä. Tahvo oli myös kehuskellut saavansa rahaa Matti Valtoselta. Kun Pekka oli kysynyt miten se Valtonen niin vaan rahaa antaa, oli Tahvo vastannut, että vanhojen asioiden vuoksi.
 |
Mikkelin Sanomien otsikointia 4.12.1913. 25 vuotta vanha murha alkaa selvitä. |
Tahvo Sorjosen olinpaikka ei ollut tiedossa 1913, että häntä olisi voinut kuulustella. Tiedettiin, että hän oli ollut työssä Karhulan tehtaalla ja lähtenyt sieltä Viipuriin. Valtakunnan lehdissä kerrottiin Anna Stiinan tarinaa ja pyydettin tietoja Tahvo Sorjosesta, jotta häntä voitaisiin kuulustella. Valitettavasti siitä ei ole tietoa päästiinkö Tahvoa koskaan kuulustelemaan.
Tarinan päätös
Jokseenkin säädyllinen aika odotettiin ennen Matin ja Marian vihkimistä. Talollinen, leskimies Matti Juhana Laurinpoika Valtonen ja piika Maria Juhontytär Matinen vihittiin avioliittoon 8.3.1903. Niin piika Mariasta tuli emäntä Liimattalan Valtosen taloon.
Anna Stiina Kietäväisen ruumista ei tiettävästi koskaan löydetty. Elivätkö Matti Valtonen ja Maria Matinen yli 30 vuotta tunnollaan Anna Stiina Kietäväisen murha? Vai oliko kuolema sittenkin vain onnettomuus ja Anna Stiina hukkui?
Matti Juhana Laurinpoika Valtonen kuoli 77 vuotiaana 29.9.1920 umpitautiin ja Maria Juhontytär Matinen halvaukseen 3.9.1925. Hän oli kuollessaan 71 vuotias.
Mitä sinä arvelet, että Anna Stiinalle tapahtui?
Lähteet:
Kansallisarkisto, digihakemisto: Anna Stiina Kietäväisen perukirja; Juvan tuomiokunnan arkisto - Ebd:4 Puumalan käräjäkunnan perukirjat 1881-1890, jakso 456: Anna Stiina Kietäväinen; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5367914276&aineistoId=1087995046 / Viitattu 15.2.2025
Kansallisarkisto, digihakemisto: Puumalan seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1844-1889, jakso 353: 1867 kesä - marras; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5977898110&aineistoId=1225840093 / Viitattu 16.2.2025
Lappeenranta 29.11.1913 nro 139 29.11.1913 Lappeenranta no 139 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Mikkelin Sanomat 4.12.1913 nro 139: 04.12.1913 Mikkelin Sanomat no 139 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Puumala kuolleet 1885-1897 (MKO5-6 325) Sivu 532 1888 Maaliskuu-Elokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10454&pnum=10 / Viitattu 16.02.2025
Puumala kuolleet 1901-1928 (AP) Sivu 283 1920 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40025&pnum=143 / Viitattu 16.02.2025
Puumala kuolleet 1901-1928 (AP) Sivu 339 1925 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40025&pnum=171 / Viitattu 16.02.2025
Savolainen 2.12.1913 nro 138: 02.12.1913 Savolainen no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Wiipuri 28.11.1913 nro 276. 28.11.1913 Wiipuri no 276 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti