Lähisuhdeväkivaltaa Puumalassa 1906, case Matilda Mikontytär Lappalainen

Lähisuhdeväkivalta ei ole uusi ilmiö ja liian monta kertaa olen kirkonkirjoissa törmännyt siihen, että naisen kuolinsyyksi on merkitty "murhattu". Näin kävi myös Matilda Mikontytär Lappalaisen kohdalla. Perheväkivaltaa on ja on ollut toisinkin päin, mutta useimmiten sen uhri on nainen. Koska blogini nimi on Jokaisesta jälki jää, halusin, että Matildan jälki jäisi ainakin tämän blogin lukijoiden mieleen, jos hänen tarinansa onkin muuten jäänyt jo unohduksiin. 

Vintillä Matilda kumartui laatikon ylle katsoakseen, olisiko siellä sellaisia vaatteita, mitä hän voisi ottaa mukaansa. Samassa hän tunsi niskassaan painavan, terävän iskun, joka sai hänet älähtäen vaipumaan lattialle. Sen jälkeen hän ei enää tuntenut iskuja, joita tuli vielä monta.

Matilda ja Lauri

Toukokuun viides 1901 juhlittiin Matilda Mikontytär Lappalaisen ja suutari Lauri Aataminpoika Vehviläisen häitä Lappalaisten pienessä torpassa Puumalan kirkonkylässä. Matilda oli vanhin ent. suntio Mikko Lappalaisen ja Serafia Leskisen yhdeksästä lapsesta ja naimisiin mennessään 21 -vuotias nuori nainen. Sulhanen oli 25 -vuotias suutari Lauri Aataminpoika Vehviläinen. Lauri oli syntynyt Suonenjoella ja tullut Puumalaan Helsingin kautta. Pariskunnan vihki kirkkoherra Antti Lappalainen.

Matilda ja Lauri saivat neljä lasta varsin tiheään tahtiin. Ensimmäinen lapsi Eero syntyi jo joulukuussa 1901 ja seuraava lapsi Viljo heinäkuussa 1903. Kolmas lapsi Urho syntyi marraskuussa 1903 ja nuorimmainen Saimi Ester tammikuussa 1906.

Sukututkimusalusta Geni kertoo, että Matilda Lappalainen on puolisoni kolmannen serkun vaimon isotäti. Kovin lähelle eivät yhteiset geenit tällä kertaa yletä.

Puumalan kirkko ja kylänraittia 1908. 
K.F. Winter 1908. Museovirasto, Finna.

Murhaa edeltävät tapahtumat

Tämän päivän tietojen näkökulmasta Matildan murhaa edelsivät tapahtumat, joista muodostuu liiankin tuttu kaava lähisuhdeväkivallan kärjistymiselle. Laurin ja Matildan tiedettiin olleet huonoissa väleissä ja pariskunnan kesken riitti epäsopua. 

Kerrotaan, että koko avioliiton ajan Lauri Vehviläinen oli käyttäytynyt hyvin tylysti vaimoaan kohtaan ja usein uhannut tappaa tämän. Tammikuun lopulla 1906 Matilda joutui turvautumaan poliisin apuun päästäkseen eroon miehestään. Nimismies toimitti Matildan lapsineen turvaan kauppias Taavetti Monosen tupaan 29.1.1906. Matildan muuttamisen jälkeen Lauri möi mökkinsä ja muutti asumaan sorvari Hämäläisen taloon, jonne hän myös koetti houkutella vaimoaan ja lapsiaan - tuloksetta. 

Lauri ei jättänyt vaimoaan rauhaan Monosen talossakaan, vaan tuli jo seuraavana yönä häiritsemaan kauppiaan kotirauhaa. Matildaa hän pelotteli uhkaamalla tappaa heidän lapsensa. Laurin kerrotaan uhitelleen "jos ei minun vaimoani ja lapsiani tuoda luokseni, voivat seuraukset olla ikävät". 

Välillä Lauri lepytteli vaimoaan anteeksi pyynnöillä ja kauniilla sanoilla. Lupasi parannusta ja ehdotti, että perhe muuttaisi Suonenjoelle. 

Kauhea verityö Puumalassa 

Miten kaikki sitten tapahtui? Lauri kehitteli kieron juonen, kun Matilda ei suostunut uskomaan hänen kauniita puheita parannuksestaan. Hän houkutteli vaimonsa asuntonsa vintille muka jakamaan siellä olevat vaatteet. Matildaa eivät Laurin puheet vieläkään vakuuttaneet, vaan hän pyysi mukaansa talonisännän, sorvari Hämäläisen tuekseen. 

Vintillä Lauri ensin nuhteli vaimoaan, kun tämä ei ollut tullut yksin ja sitten vielä itkien pyysi anteeksi useita kertoja. Nämäkään anteeksipyynnöt eivät uponneet Matildaan, joka aikoi ottaa lattialla olevasta laatikosta vaatteensa ja lähteä samantien pois. Kauhun hetket olivat varmasti hirvittävät, kun yht´äkkiä Hämäläisen edessä seisoi Lauri Vehviläinen kirves kohotettuna lyöntiin. Hämäläinen luulikin ensin, että Lauri aikoi lyödä häntä. Hän hypähti sivuun ja huusi: "Herra jestas mitäs teet". Samalla Lauri Vehviläinen löi laatikon ylle kumartunutta vaimoaan kirveellä niskaan niin, että tämä ehti vain vähän älähtää ja vaipui lattialle. Lauri Vehviläisen kerrotaan lyöneen vaimoaan kirveellä neljä kertaa niskaan niin, että tämän pää oli ollut lähes irti.

Vehviläinen ei yrittänyt estää Hämäläistä, joka lähti oitis hakemaan poliisia. Lauri Vehviläinen antautui ilman vastarintaa oli todennut "tehköön oikeus niin kuin hyväksi näkee". 

Samalla viikolla monet valtakunnan lehdet uutisoivat Puumalan kamalasta murhasta ja kauheasta verityöstä. 

Matildan hautajaiset

Matilda oli viisas nuori nainen. Hän haki apua poliisilta, sai turvapaikan ja pyysi vielä tukihenkilön mukaan, kun hänen piti mennä tapaamaan miestänsä. Mutta mikään ei pelastanut häntä tältä surulliselta kohtalolta.

Matildan hautajaiset pidettiin Puumalassa 26.3.1906 ja nuorta äitiä oli saattamassa 300 henkeä. Sama kirkkoherra Lappalainen siunasi Matildan hautaan, joka oli viisi vuotta aiemmin vihkinyt hänet. Kirkkoherra piti kauniin puheen ja kuoro lauloi "Mä että täältä erkanen". 

Puumalan kirkkomaan portti ja kiviaitaa.
Kuva: J.V. Mattila 1929.Museovirasto, Finna.
Porttia ei enää ole, mutta kiviaita on entisellään.

Lauri Vehviläisen tuomio

Keski-Savo uutisoi maaliskuussa 1907 senaatin vahvistaneen Puumalan pitäjän käräjäkunnan kihlakunnan oikeuden ja Viipurin hovioikeuden päätöksen siitä, että suutari Lauri Vehviläinen on tuomittu elinkautiseen kuritushuonevankeuteen vaimonsa murhasta. Lauri Vehviläinen menetti myös kansalaisluottamuksensa ainiaaksi. Oikeus teki niin kuin hyväksi näki Laurin toiveen mukaisesti.

Oliko murhan takana mustasukkaisuus vai joku muu epäluuloisuus, ei selviä asiakirjoista. 

Perheen lasten kohtalo

Tragediassa kärsivät myös lapset, jotka menettivät samalla kertaa molemmat vanhempansa. Lapset joutuivat kunnan hoidokeiksi, mutta kaikille järjestyivät kasvattivanhemmat. Kaikki lapset olivat alle viisi vuotiaita, kun heidän äitinsä murhattiin. Tilanne epäilemättä jätti muistijälkiä ainakin vanhimpaan lapseen Eeroon, mutta ehkä nuorimmat säästyivät siltä. Joka tapauksessa perheessä ollut riitaisuus ja uhkailut varmasti vaikuttivat myös lapsiin. Sitä, pystyivätkö kasvattivanhemmat koskaan tyydyttämään lasten äidin kaipuuta, eivät sanomalehdet kerro.

Lapsista Eero oli 4-vuotias tapahtuman aikaan. Hän päätyi kiertokoulunopettaja Kalle Luukkosen ja vaimonsa Maria Leskisen ottopojaksi. Eero varttui aikuiseksi, sillä työmies Eero Vehviläinen ja palvelijatar Hilma Luukkonen kuulutettiin helmikuussa 1925. 

Viljo oli 2,5-vuotias ja hänestä tiedän vain sen, että oli Lappalaisella hoidossa. En ole vielä ehtinyt selvittämään tarkemmin hänen kohtaloaan. Lappalaisia on Puumalassa erittäin paljon, joten en tiedä tarkemmin ottivatko Matildan sukulaiset hänet hoiviinsa vai oliko kyse jostain toisista Lappalaisista.

Kolmas lapsista Urho, oli tapahtuman aikaan 1 v. 2 kk. Hän sai kasvattikodin satamamestari ja kapteeni Aksel Samuel Siljanderin ja vaimonsa Ingrid Ikosen luota Puumalasta. Siljanderit adoptoivat Urhon ja hänen sukunimensä muutettiin Siljanderiksi, myöhemmin Siljalaksi. Perhe muutti 1917 Savonlinnaan. Urho sai hyvät lähtökohdat elämälleen Siljanderien luona. Hän valmistui Rauman Merenkulkuopistosta merikapteeniksi toukokuussa v. 1935 ja hänet kuulutettiin avioliittoon neiti Tyyne Salmisen kanssa v. 1937 Vaasassa. 

Nuorimmainen Saimi Ester oli vain kuukauden ikäinen menettäessään äitinsä. Matildan veli, torppari Kalle Lappalainen ja vaimonsa Hilma Tuukkanen ottivat pienen Saimin kasvatikseen. Keuhkotauti varjosti Saimin elämää ja hän kuoli siihen vain 14-vuotiaana. 

Lähisuhdeväkivalta Suomessa

Suomi on edelleen vaarallinen maa naisille. Joka kolmas nainen on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa tai sillä uhkailua. 2010 -luvulla on vuosittain kuollut noin 15 naista lähisuhdeväkivallan uhrina. Henkisen väkivallan uhreja on vielä enemmän. Tilastot ovat todella surullisia. Maailman onnellisin maa ei ainakaan tällä mittarilla mitattuna ole kovin onnellinen. 

Jos näet tai koet väkivaltaa, älä jää yksin. Väkivallalla on taipumus vakavoitua, eikä tilanne parane itsestään. Auttavia tahoja löytyy. 

Lähteet:

Eteenpäin 22.2.1906 nro 21: 22.02.1906 Eteenpäin no 21 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Finna, museovirasto, K.F. Winter; Puumalan kirkko 1908. Puumalan kirkko | Hakutulokset | Finna.fi

Finna, museovirasto, J.V. Mattila; Puumalan kirkkomaan portti ja kiviaitaa. Puumalan kirkko | Hakutulokset | Finna.fi

Itä-Savo 21.2.1925 nro 21: 21.02.1925 Itä-Savo no 21 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Keski-Savo 12.3.1907 nro 30: 12.03.1907 Keski-Savo no 30 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Mikkeli 19.2.1906 nro 20: 19.02.1906 Mikkeli no 20 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Suur-Savo 2.3.1906 nro 1; 02.03.1906 Suur-Savo no 1 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Suomen Merenkulku 1.5.1935 nro 5: 01.05.1935 Suomen merenkulku no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, Puumala kuolleet 1901 - 1928: SSHY - Kuvatietokanta - Puumala

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, Puumala lastenkirja 1910 - 1920: SSHY - Kuvatietokanta - Puumala

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, Puumala rikosluettelo 1822 - 1918: SSHY - Kuvatietokanta - Puumala 

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, Puumala vihityt 1895 - 1910: SSHY - Kuvatietokanta - Puumala

Tilastokeskus 2022: Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa – lisätietoja webinaarissa 15.6.2022 | Tilastokeskus

Tornion Lehti 24.2.1906 nro 15: 24.02.1906 Tornion Lehti no 15 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Vaasa 11.5.1937 nro 124: 11.05.1937 Vaasa no 124 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto