Mustasukkaisuusmurha Heinävedellä 1915

Valtakunnan lehdet kirjoittivat näyttävästi 1915 palvelustytön kuolemasta Heinävedellä. "Roistontyö Heinävedellä" kirjoitti Turun Sanomat kesäkuun 10. päivä ja samana päivänä Helsingin Sanomat uutisoi raa'asta murhasta Heinävedellä. Kesäkuun 12. päivä uutisoi Oulun Sanomat kamalasta murhatyöstä Heinäveden Säynetkoskella ja Haminan Sanomat kirjoitti verinäytelmästä Heinävedellä. Myös poliittiset lehdet ottivat asiaan kantaa. Sorretun Voima kirjoitti 11.6.1915 petomaisesta rakastajasta, vaikka kyse ei ollut rakkaudesta vaan vihasta ja mustasukkaisuudesta.

Mitä oikein tapahtui Heinäveden Säynetkoskella viides kesäkuuta 1915 noin yhdeksän aikaan illalla?

Bertta Kauhanen syntyi 16.6.1899 Heinäveden Vaaluvirralla. Hänen vanhempansa olivat Albin Ollinpoika Kauhanen ja Anna Loviisa Aatamintytär Kinnunen. Bertalla oli ainakin kaksi vanhempaa sisarusta, vuonna 1892 syntynyt Olga Maria ja vuonna 1897 syntynyt Eemeli. Bertan syntymän aikaan perhe löytyy Heinäveden tilattomien kirjasta. 

Tilattomien elämä ei ollut kovin leveää ja ajan tavan mukaan Berttakin lähti piiaksi. Oikeastaan Bertta oli vähän piikaa paremmassa asemassa, sillä hän oli palvelijattarena kauppias Aadolf Pesosella Vaaluvirran Säynetkoskella. Aadolf Pesonen oli lähteestä riippuen kauppias, kulkukauppias tai räätäli. Jossain lähteessä mainitaan, että hänellä oli pieni kauppa.

Bertta oli nuori, vasta 16 vuotias ja varmaankin sievä tyttö ainakin Aadolf Pesosen mielestä. Aadolf, 55 vuotias naimisissa oleva mies, halusi Bertalta muitakin palveluksia kuin koti- ja navettatöitä. Ilmeisesti hän oli ahdistellutkin tyttöä, koska Bertta oli kertonut asiasta myös äidilleen. 

Aadolf ei onnistunut saamaan Berttaa kiinnostumaan itsestään ja mustasukkaisuus yltyi vihaksi.  Pesonen oli yrittänyt lupauksilla ja uhkauksilla jo pitemmän aikaa saada tyttöä taipumaan ´luvattomaan sekaannukseen´ kanssansa. Kun hän ei onnistunut saamaan tyttöä minkäänlaiseen suhteeseen, niin mustasukkaisena ajatteli tytöllä olevan muita rakastajia.

Pesonen laati katalan suunnitelman. Kun Bertta lähti hakemaan illalla lehmiä metsästä, jäi Aadolf väijymään ja odottamaan tyttöä. Hän oli rakentanut jopa pienen kojun suojakseen sillan kohdalle, missä maantie ylitti Riihilammesta Säynelahteen laskevan joen. Kun Bertta tuli riittävän lähelle, otti Pesonen revolverinsa ja ampui. Toiset lähteet kirjoittavat, että tyttö kuoli heti, mutta useimmissa lähteissä kerrotaan kahdesta laukauksesta, joiden välillä oli läheisen torpan emäntä kuullut hiljaisen huudon. Ensimmäinen laukaus osui Berttaa kylkeen ja toinen murskasi hänen päänsä.

Tekoälyn luoma kuva paimentytöstä.

Kun Berttaa ei alkanut kuulua kotiin iltakymmeneen mennessä, alkoi äiti Anna Loviisa aavistelemaan pahaa. Anna Loviisa otti poikansa Eemelin mukaan ja he lähtivät etsimään Berttaa, jonka löysivätkin tieltä kuolleena ja verissään. 

Oletettu murhapaikka. Maanmittaushallitus, Karttapaikka.

Sanomalehti Vaasa 12.6.1915 nro 65.

Heinäveden poliisi vangitsi Aadolf Pesosen seuraavana yönä hänen omasta asunnostaan. Kiinni jouduttuaan Pesonen tunnusti murhan.

Aikana, jolloin GDPR -asetuksesta ei ollut tietoakaan, todisti Savonlinnan kaupunginlääkäri Alopeus Aadolf Pesosen mielentilasta, että Pesonen oli hermostunut mielipuolisuuden rajalle saakka. Mikkelin lääninlääkäri antoi lausunnon mielentilasta tuomiota varten.

Sanomalehti Työmies 16.12.1915 nro 293.

Asiaa käsiteltiin Heinäveden välikäräjillä joulukuussa 1915. Aadolf Pesonen tuomittiin palvelijansa Bertta Kauhasen tahallisesta surmaamisesta elinajaksi kuritushuonevankeuteen sekä menettämään kansalaisluottamuksensa myös elinajakseen. Oikeuskuluja ja muita korvauksia hän joutui maksamaan 450 markkaa. Päätös alistettiin vielä Viipurin hovioikeuden tarkastettavaksi.

Bertasta ja hänen perheestään ei löytynyt Genistä, maailman sukupuusta profiileja. Tein ne sinne ja ehkä joku saa vielä joskus liitettyä Bertan omaan sukupuuhunsa. 

Lähteet:

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Helsingin Sanomat 10.6.1915. 10.06.1915 Helsingin Sanomat no 155 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Keski-Savo 14.12.1915. 14.12.1915 Keski-Savo no 141 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Savotar 21.7.1915. 21.07.1915 Savotar no 81 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Savotar 22.12.1915. 22.12.1915 Savotar no 147 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Sorretun voima 11.6.1915. 11.06.1915 Sorretun Voima no 64 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisot, digitoidut sanomalehdet, Turun Sanomat 10.6.1915. 10.06.1915 Turun Sanomat no 3138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Työmies 10.6.1915. 10.06.1915 Työmies no 130 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Työmies. 16.12.1915. 16.12.1915 Työmies no 293 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet, Vaasa 12.6.1915. 12.06.1915 Vaasa no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Maanmittauslaitos, Karttapaikka. Karttapaikka - Maanmittauslaitos

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys: Heinävesi rippikirja 1890-1899, s. 337 K 580-588.

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys: Heinävesi syntyneet 1894-1903, s. 298

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys: Heinävesi lastenkirja 1890-1899, nro 960.

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys: Heinävesi kuolleet ja haudatut 1915.