Kirje isoisoäidilleni Eevalle

Hyvä isoisoäitini Eeva

Kirjoitan Sinulle pienen kirjeen, rakas Eeva. Olin niin iloinen, kun löysin Sinut. Oliko jotain, miksi päätit juuri nyt tulla esiin ja antautua löydettäväksi? Olen etsinyt Sinua niin kauan, että olin jo varma, etten löytäisi Sinua koskaan. Kirjoitin viime syksynä Veldan tyttäristä ja harmittelin, kun tiedot pysähtyvät Sinuun? Kuulostiko tämä Sinusta sellaiselta, että halusit auttaa minua tässä asiassa? Joka tapauksessa olen nyt löytänyt paljon lisätietoja Sinusta ja perheestäsi. Aloitanpa alusta tämän tarinan.

Olet kotoisin Lemiltä ja asunut siellä koko elämäsi ajan muutamaa vuotta lukuunottamatta. Nämä muutamat vuodet Käkisalmella osoittautuivat kullanarvoisiksi, koska niiden avulla sain Sinusta lisätietoja. Lemin seurakuntalaisten tietojen tutkiminen 1800-luvulta on todella haasteellista. Lemin vanhat kirkonkirjat ovat suurelta osin tuhoutuneet pappilan tulipalossa v. 1918. Vanhimmat säilyneet rippikirjat ja lastenkirja ovat vuosilta 1910-1919. Kastetietoja löytyy vuodesta 1896 alkaen. Kuolleiden tietoja on säilynyt hieman enemmän, osin jo vuodesta 1853 alkaen, mutta tiedot ovat puutteellisia. Avioituneista on tietoja vuodesta 1847 lähtien. Ihmeellistä kyllä, Lemin henkikirjat on kirjoitettu tavallista tarkemmin, ikään kuin henkikirjoittaja olisi aavistanut kirkonkirjojen tuhon. Usein henkikirjoissa on vain veroa maksavien henkilöiden, yleensä perheenpää, nimi ja muut on ilmoitettu numeroina. Mutta Lemillä on varsin tarkasti kirjattu myös vaimo, lapset, piiat ja rengit. Lämpimät kiitokset henkikirjoittajille.

Lemin kirkko ja kellotapuli.
Finna, Kuvapaja 1950-1955. Lappeenrannan museo.

Kuvaus Lemin pappilan tuhoutumisesta.
Mikkelin Sanomat 30.3.1918

Minulla oli Sinusta tietoa ainoastaan sen verran, mitä Lemin Ahosten sukukirjassa oli; etunimi ja syntymävuosi. En oikeastaan osannut edes etsiä muuta tietoa. Ajattelin, että koska sukukirjaankaan ei ole löytynyt muuta tietoa Sinusta, niin miten minä sitä voisin löytää? Olin jo tuudittautunut siihen uskoon, että äitilinjani tiedot päättyvät varsin vähäisin tiedoin Sinuun. Sukututkimus on kuitenkin yllätyksiä täynnä ja yht'äkkiä huomasinkin katsovani tuttuja nimiä Käkisalmen seurakunnan rippikirjassa. 

Yritän kertoa lyhyesti, miten löysin Sinut. Seurasin pitkään puolisosi, pitäjänsorvari Joonas Juhonpoika Ahosen matkaa Lemin henkikirjoissa. Kun hänen nimensä viereen ilmaantui 1858 "med hustru" aloin etsimään tietoja kyseisen vuoden vihittyjen luettelosta. Ne onneksi ovatkin olemassa. Sieltä löytyi nimien perusteella oikeantuntuinen pariskunta. Helmikuussa 1858 oli vihitty pitäjänsorvari, nuorimies Joonas Juhonpoika Ahonen Suomalaisen kylästä ja piika Eeva Maria Joonaksentytär Buuri Porkkolan kylästä. Sydämessäni sykähti. Oliko tässä se Eeva, mitä etsin? Halusin lisää varmistusta asiaan.

Henkikirjoja seuraamalla selvisi, että Eeva ja Joonas saivat viisi lasta. Aatamin s. 1858, Antin s. 1861, Miinan s. 1864, Joonaksen s. 1867 ja Reginan s. 1875. Nyt tiesin, että olen oikeilla jäljillä, sillä isoisoäitini oli Regina Joonaksentytär Ahonen. Syntymävuosi täsmäsi. 

Miten Käkisalmen kirkonkirjat sitten auttoivat minua? Poikasi Aatami pääsi opiskelijaksi Kurkijoen maatalousoppilaitokseen ja sieltä hän siirtyi Käkisalmelle. Olisiko niin, että päätitte Joonaksen kanssa lähteä katsomaan muutakin maailmaa kuin Lemiä, sillä vietitte Käkisalmella muutaman vuoden lastenne Joonaksen ja Reginan kanssa. Tämä viimeistään varmisti sen, että olet tosiaan Eeva Maria Joonaksentytär Buuri. Syntymäaikasi, 3.5.1832, on merkitty Käkisalmen kirkonkirjoihin. 

Kurkijoen maamiesopisto ja opiston puutarha.
Finna, museovirasto. 

Toinenkin iso yllätys tuli minua vastaan etsiessäni Sinua. Tyttärelläsi Reginalla, minun mummoni äidillä oli avioton tytär, Miina Reginantytär. Mummo ei koskaan maininnut, että hänellä olisi siskopuoli. Ehkä hän ei edes tiennyt tästä. Aviottoman äidin osa ei ollut helppo, joten nuori Regina teki kipeän ratkaisun ja antoi tyttärensä kasvatiksi veljelleen Antille. Antti oli räätälinä Lappeen pitäjän Kourulanmäellä, joka on nykyisen Lappeenrannan kaupungin keskustaa. Antilla ja hänen vaimollaan Maria Väänäsellä ei ollut omaa lasta, joten Miina oli varmaankin heille kuin oma lapsi. Miinan hukkuminen vuonna 1903 vain kahdeksan vuotiaana, oli varmasti kova isku kaikille. 

Kuolinaikasi paikansin myös henkikirjojen avulla. Kun Joonaksen nimen vieressä ei enää mainittu vaimoa vuoden 1897 henkikirjassa, osasin alkaa etsimään kuolintietoasi. Kuolit 23.3.1897 hivutustautiin. Olit kuollessasi hieman alle 65 vuotias, vain viisi vuotta vanhempi kuin minä nyt. Tässä minun maailmassani on vaikea tietää, mistä sairaudesta oli kyse, kun kuolinsyyt kirjattiin silloin oireiden perusteella. Todellista diagnoosia ei tiedä kukaan. Sanakirjojen mukaan hivutus voi viitata tuberkuloosiin tai mihin tahansa krooniseen sairauteen, joka hiljalleen hivutti ihmisen pois tästä maailmasta. 

Puolisosi Joonas kuoli vuoden 1903 helmikuussa 79 vuoden ikäisenä Pöllölän tilalla. Joonas eli yksin viimeiset vuodet Reginan muutettua Lappeeseen vuonna 1900 ja avioiduttuaan siellä isoisoisäni Juhana Ojalan kanssa.

Jotain muutakin vielä löysin. Henkikirjojen perusteella päättelin, että Sinun äitisi oli Sohvi Jaakontytär, joka avioitui Savitaipaleelta kotoisin olevan ja Lemille saunarengiksi tulleen Joonas Pekanpoika Buurin kanssa. Avioitumistietoa ei ole löydettävissä, mutta se osuu vuoden 1832 paikkeille. Sohvin äiti oli Beata Yrjöntytär. Sohvi ja Beata liittyvät Veldan tyttärien ikiaikaiseen äitien ja tyttärien ketjuun, missä myös Eeva Sinulla, on oma paikkasi. Todistettava ketjumme on nyt yhdeksän sukupolven mittainen. Se alkaa Beata Yrjöntyttären syntymästä 1780 ja sen tämän hetken viimeisin linkki on pieni tyttärentyttäreni Lempi, joka on syntynyt vuonna 2020. Lempin ja Beatan syntymien välillä on 240 vuotta! Eikö olekin aika huikeaa? Tämä ketju yltää keskeytymättä ajan historian alkulähteille ihmiskunnan aamunsarastukseen ja se jatkuu niin kauan, kun ketjun tyttäret saavat tyttäriä.

Kiitos Sinulle isoisoäitini Eeva, kun halusit lopultakin kertoa minulle tarinasi. Olen tästä ikuisesti kiitollinen ja pidän huolta, että tarinasi ei jää unohduksiin.

Rakkain terveisin, tyttärentyttärentyttärentyttäresi Merja

Lähteet: 

Kallio ja Ahonen: Lemin Ahoset 1669 - 2005

Finna: Kurkijoen maatalouskoulu | Hakutulokset | Finna.fi

Mikkelin Sanomat 30.3.1918. Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Taipaleen seurakunta: Sukututkimus - Taipaleen seurakunta

Kansallisarkisto, Viipurin läänin henkikirjat: Viipurin läänin henkikirjat - Vi Henkikirjat 1818-1945 (digihakemisto.net)

Kansallisarkisto: Käkisalmen seurakunnan arkisto - I Aa:24 Rippikirjat, Maaseurakunta 1878-1887, jakso 68, sivu 74: Joensuu 1 Joensuu; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5776396183&aineistoId=1215227682 / Viitattu 17.2.2023

SSHY: Lappee rippikirja 1890-1899 (MKO239-258 I Aa:23)  Sivu 420 Kourulanmäki Tilattomat ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17442&pnum=420 / Viitattu 17.02.2023