Sukututkimuksen suola eli kuinka löysin Otto Kallenpoika Kähärän osa I

Ei taida olla kovin montaa suomalaista sukua, josta ei joku uskalikko ole lähtenyt kokeilemaan onneaan valtameren taakse. Eniten siirtolaisia lähti Pohjanmaalta, mutta jonkin verran myös muualta Suomesta. Omat sukujuureni ovat pääasiassa Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa, mutta muutama lähtijä löytyy myös meidän joukoista. Kerron yhden lähtijän ihmeellisen tarinan. Ihmeellisen siksi, että vielä hetki sitten en tiennyt hänestä kuin nimen, syntymä- ja kuolinajan, mutta tänä päivänä tiedän jo paljon. Ystäväni sanoin, Otto halusi tulla löydetyksi ja halusi, että hänen tarinansa kerrotaan. Olen aina ajatellut, että ihminen kuolee lopullisesti vasta sitten, kun kukaan ei häntä muista. Olen iloinen, että nyt voin tarjota muistettavaksi myös Oton tarinan.

Otto Kallenpoika Kähärä syntyi maaliskuussa 1905 Viitasaaren Kyminkoskella Kalle Heikki Kähärän ja Iita Maria Laukkasen 5/6 lapseksi. Minulla oli tiedossa, että Otto oli lähtenyt siirtolaiseksi Amerikan kautta Kanadaan 1927 ja kuollut siellä 1930-luvulla Port Arthurissa (nyk. Thunder Bay) Ontariossa. Ellis Islandin matkustajaluettelosta olin löytänyt hänen nimensä ja tiedon, että hän oli lähtenyt matkaan Göteborgin kautta 28.11.1927 ja saapunut New Yorkiin 8.12.1927. Matkakirjassa on myös tieto, että oli 5 jalkaa 9 tuumaa pitkä (n. 1,75 cm) ja hänellä on ollut vaaleat hiukset ja ruskeat silmät. Tähän päättyivät tiedot Otosta ja ehkä vähän unohdinkin koko asian.

Kaikki muuttui muutama viikko sitten. Tietoni ovat Genissä ja eräs henkilö otti sitä kautta yhteyttä. Totesimme olevamme varsin läheistä sukua toisillemme. Hän kyseli, olisiko minulla tutkimuksissani mitään tietoja hänen äitinsä sedästä, joka lähti ja katosi Kanadaan. Perhe oli saanut tiedon Oton kuolemasta, mutta siitä mitä hänelle oli tapahtunut, ei kukaan tiennyt mitään. Lupasin yrittää etsiä tietoja, vaikka ajattelin, että tuskin pystyn löytämään mitään.

Kävin uudelleen läpi Ellis Islandin matkustusluettelon olisiko siellä jotain vihjettä, mikä olisi jäänyt huomaamatta. Kävin läpi kaikki mahdolliset hakukoneet, hautatietokannat ja sanomalehdet löytääkseni jotain tietoa. Mutta ei mitään tietoja. Otto oli todellakin hävinnyt Kanadaan.

Oton virallinen kuolintieto löytyi lopulta ulkoasianministeriön kirjeistä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoidusta aineistosta. Kirjeen oli lähettänyt Montrealin pääkonsulinvirasto 15.6.1939 Helsinkiin ulkoasianministeriöön. Otto oli kuollut jo 1936, joten jostain syystä tieto kulki 3 vuotta Kanadasta Suomeen. Viesti oli varsin koruton.

”Port Arthurissa, Ontarion maakunnassa Kanadassa, kuoli elokuun 15 p:nä, 1936, Jaques´essa, Ont. asunut Otto Kähärä noin 31 vuoden ikäisenä. Vainajan kotipaikaksi on ilmoitettu Viitasaari, Kymenkoski, jossa hänellä on isä ja äiti. Kanadaan vainaja on tullut vuonna 1927. Vainaja oli naimaton eikä jättänyt mitään jäämistöä. Sukuselvitystä ei tarvita, eikä myöskään valtakirjaa.”

Ulkoasianministeriöstä viesti on lähetetty Viitasaaren seurakunnan kirkkoherranvirastoon 29.6.1939. Viestin alkuosa on varsin sama kuin Kanadasta tullut tieto. Ulkoasianministeriö pyytää lisäksi merkittäväksi asianmukaisesti kirkonkirjoihin Otto Kähärän kuolema. Lisäksi ministeriö pyytää kirkkoherranvirastoa ilmoittamaan asiasta vainajan omaisille Suomessa.

Tämä oli ainoa tieto, mikä perheellä oli Otosta. He tiesivät hänen kuolleen, mutta eivät sitä, mitä hänelle oli tapahtunut. Tiedän, että häntä kaivattiin kotona ja olisi kovasti kaivattu tietoja, mitä hänelle tapahtui.

Mahdollisten lisätietojen saamiseksi liityin Facebookin Ontario Genealogy -ryhmään. Kaksi tuntia siitä, kun jäsenyyteni oli hyväksytty tähän ryhmään, oli minulla Oton maahanmuuttotodistus Kanadaan, kuolintodistus ja vapaaehtoinen henkilö, joka lupasi käydä etsimässä hautakiveä.

Tarina jatkuu toisessa osassa.

Otto Kallenpoika Kähärä

M.S. Gripsholm, laiva jolla Otto matkusti Göteborgista New Yorkiin