Pitkät joulunpyhät ovat ihanaa aikaa. Ei ole työpaineita, kotityöt saavat odottaa arkea ja voi uppoutua täydellisesti kirkonkirjojen kiehtovaan maailmaan. Välillä tosin eteen tulee asioita, jotka eivät ole lainkaan kiehtovia ja sitä ihmettelee, miten kovilla entisajan ihmiset ovat olleet. Tänään olen viettänyt aikaa punataudin parissa.
Punatauti eli dysenteria on bakteerien aiheuttama suolistotulehdus, joka aiheuttaa veristä ripulia. Se leviää saastuneen veden välityksellä ja on aiheuttanut Suomessakin aikanaan epidemioita. Vielä 1800 -luvun puolivälissä ei tautien leviämisen estämiseksi ollut riittävästi tietoa, eikä sairastuneelle voinut hakea antibioottikuuria lähiapteekista. Huonot hygieniaolosuhteet altistivat sairauksien leviämiselle ja tauti vei pahimmillaan useita jäseniä samasta perheestä. Tuberkuloosiyhdistyksen opetustaulu puhtaudesta ja päivänpaisteesta olisi ehkä auttanut myös muidenkin tautien kuin keuhkotaudin ehkäisyssä.
 |
| Opetustaulu. Kuvittaja Akseli Einola 1936. Helsingin kaupunginmuseo. Finna. |
Lappeen punatautiepidemia tuli eteeni, kun selvittelin mummoni Aina Kähärän os. Ojala (1902-1992) perheen historiaa Lappeen pitäjästä. Capilot osasi kertoa, että Lappeen pitäjän historiassa on kerrottu tästä vuoden 1855 epidemiasta, joka johti poikkeuksellisen suureen kuolleisuuteen. Valitettavasti minulla ei itselläni ole tätä teosta, mutta Lappeen kirkonkirjat kertovat samasta asiasta.
Tein tilaston Lappeen vuoden 1855 kirkonkirjojen kuolleiden luettelosta. Tilasto on tehty vain yhden pitäjän vuoden tiedoista, joten siitä voi vain todeta millainen tilanne oli Lappeen pitäjässä tuolloin. Mielenkiintoista olisi selvittää asiaa laajemminkin.
 |
| Kuolleiden (sin.) ja punatautiin (or.) kuolleiden määrä 1855 Lappeen pitäjässä. Merja Vihanto |
Keväällä 1855 alkoi kuolleiden määrässä tapahtua kasvua, mutta näin yleensä tapahtui muutenkin, koska keväällä ravinnon saanti oli kehnoimmillaan. Vielä heinäkuussa ei kuolleiden määrä poikennut alkuvuodesta, mutta punataudin osuus oli jo 66 %:a kaikista kuolleista. Elokuussa punatautiin kuolleita oli 88 %:a kaikista kuolleista, jonka jälkeen määrä alkoi laskea ja loppuvuodesta tilanne oli jo entisen kaltainen. Samaan aikaan kuolinsyinä olivat myös muun muassa tuhkarokko, hermokuume ja horkka.
Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että varsinaisia diagnosointimahdollisuuksia ei ollut, vaan pappi määritteli kuolinsyyn oireiden perusteella. Punataudin oireet ovat kuitenkin niin ilmeiset, että oletettavasti taudin tunnistaminen onnistui maallikoltakin.
Tauti kuritti kovalla kädellä monia perheitä. Elias Pekanpoika Ronin (1800 - 1877) ja Helena Juhontytär Ruokosen (s. 1821) perheen yhdeksästä lapsesta punatauti vei kuusi. Elokuun 26. päivänä 1855 vanhemmat hautasivat viisi lasta: vuoden vanhan Villen, 5 vuotiaan Eliaksen, 6 vuotiaan Juhon, 8 vuotiaan Pekan ja 9 vuotiaan Annan. Muutaman vuoden kuluttua 1859 he hautasivat vielä saman taudin uhrina 3 vuotiaan Helenan.
Paljon hellemmin ei kohtalo kohdellut talollinen Antti Heikinpoika Häkämiehen (1815 - 1862) ja Aune Matintytär Laakon (1820 - 1876) perhettä Vilkjärveltä. Tästä perheestä haudattiin kolme poikaa elokuussa 1855.
Lasten kohtalojen koko karmeus näkyy talollinen Sipi Sipinpoika Ruokosen (1818 - 1887) ja Liisa Mikontytär Meurosen (1823 - 1874) perheessä. He hautasivat 5.8.1855 kolme lasta; Sipin 2 v., Helenan 3 v. ja Annan 7 v. Aiemmin perheestä oli jo kuollut Valpuri 1 v. tuntemattomaan tautiin. Vuonna 1957 menehtyi 11 kk:n ikäinen Helena myös tuntemattomaan tautiin ja vuonna 1858 kuoli 7 kk:n ikäinen Ville vatsanväänteisiin. Kymmenestä lapsesta aikuisuuden saavutti varmuudella vain kaksi. Antti eli perheineen Nuijamaan Ruokolassa ja kuoli siellä 73 vuotiaana. Valpuri hukuttautui kaivoon 39 -vuotiaana Lappeen Kouvolassa. Mikähän tarina tämänkin traagisen kohtalon takana oikein on? Perheessä oli vielä kaksi lasta, Juho ja Eeva, mutta heidän kohtalostaan minulla ei ole nyt tietoa.
 |
| Hautajaissaattue. Kuva Pekka Salakka. Lappeenrannan museot. Finna. |
Lappeen 1855 punatautiepidemia mainitaan Lappeenrannan varuskuntahistoriassa. Krimin sota 1853 - 1856 lisäsi venäläisten sotilaiden määrää myös Lappeenrannassa. Donin 28. kasakkarykmentti oli kaupungissa toukokuun alusta heinäkuuhun 1855. Rykmentin koko on noin 2000 - 3000 henkilöä. Tilanahtaus oli tuntuva ja keväällä määrättiin, että asukkaiden oli jätettävä vartija taloonsa päästämään sotilaita sisään, jos itse poistuivat talosta. Punatauti levisi myös sotilaiden keskuudessa.
Olisi mielenkiintoista tietää, tuliko epidemia sotilaiden mukana vai saivatko he taudin täältä. Liekö kukaan selvittänyt asiaa tarkemmin, nopealla haulla en löytänyt tästä varsinaisia tutkimuksia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto: punatauti - Terveyskirjasto
Finna: Kuva Pekka Salakka, Lappeenrannan museot. Hautajaissaattue lähdössä maalaistalon pihasta; hevosen vetämät ruumisvaunut. hautajaiset Lappee | Hakutulokset | Finna.fi
Finna: Kuva Akseli Einola. Helsingin kaupunginmuseot. Puhtaus ja päivänpaiste. punatauti | Hakutulokset | Finna.fi
Immonen Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria 1992, verkkoversio 2006. Lappeenrannan varuskuntahistoria
Suomen sukuhistoriallinen yhdistys: Lappee kuolleet 1854 - 1870: SSHY - Kuvatietokanta - Lappee
Wikipedia: Sotilasyksikkö – Wikipedia
