tiistai 11. marraskuuta 2025

Isänpäivän isälinja

Minun tiedossa oleva isälinjani ulottuu kuuden sukupolven päähän. Veikkaan sen silti olevan enemmän kuin monella muulla, joka ei ole tehnyt sukututkimusta. Ensimmäiset 45 vuotta elämästäni minäkin tiesin vain isäni ja hänen isänsä eivätkä tietoni yltäneet sen pitemmälle. Isälinjan selvittäminen onkin ollut yksi mielenkiintoisimmasta asioista, mikä minulle on selvinnyt tämän harrastuksen myötä. Nyt isälinjassa ei ole enää selvitettävää ennen kuin tulee riittävästi DNA-osumia Baltiasta ja Venäjältä. Kaikki tiedot Suomestakin ovat toki tervetulleita, jos samaan isälinjaan osuvia löytyy. Vielä ei ole löytynyt. Tällä isälinjalla on erittäin suuri vaara kadota seuraavan sukupolven jälkeen, koska miespuolisia jälkeläisiä on kovin vähän jäljellä. Tässä asiassa ei voi olla täysin tasa-arvon kannattaja, sillä biologinen totuus on se, että isälinja jatkuu vain poikien kautta.

Aloitetaan helpoimmasta eli omasta isästäni. Reijo syntyi Heinävedellä 1941, mutta asui myöhemmin Varkaudessa. Hän teki elämäntyönsä Ahlströmin tehtailla levyseppänä. Isä teki paljon komennustöitä ympäri maailmaa ja sain tuliaisena aina kunkin maan kansallispukuisen nuken. Niitä onkin aikamoinen kokoelma edelleen tallessa. Viimeiset vuotensa isä asui Lappeenrannassa.


Reijo Vihanto.
Kuva on otettu n. 1962 
                                                              

Ukkini Volmar Vihanto syntyi Kangasalla 1913 ja muutti perheensä kanssa Heinävedelle 1919. Volmar oli veljnensä Valtterin kanssa Heinäveden vapaapalokunnassa ja suojeluskunnassa. Varkauteen muutettuaan hän teki töitä Ahlströmin tehtailla sekatyömiehenä. Valitettavasti ukkini jäi minulle varsin etäiseksi. 

Volmarin ja Hellinin kihlakuva n. 1935.

Tästä taaksepäin isälinjani on avautunut vasta sukututkimuksen myötä. Seuraavana linjassa on isoisoisäni Asarias Winck 1872-1943. Hänestä olisikin paljon kerrottavaa, mutta yritän kertoa lyhyesti. Asarias kouluttautui räätäliksi ilmeisesti Pietarissa. Tästä ei ole muuta tietoa kuin se, että rippikirjassa kerrotaan hänen olevan Pietarissa jonkin aikaa vuosien 1890-1899 välillä, jonka jälkeen ammattinimikkeeksi tulee räätäli. Hän ehti asua Heinävedellä ja Rantasalmella ennen kuin muutti Hollolaan (Lahden kauppala), johon perusti räätälinliikkeen. Hollolasta löytyi myös vaimo Eeva Maria Lindh. Eeva oli maalarimestarin tytär, joten ehkä he liikkuivat samoissa käsityöläispiireissä. Perhe asui Hollolassa ainakin vuosina 1902-1910 ja tänä aikana syntyivät perheen kuusi lasta. Asariaksen räätälinliike teki kuitenkin konkurssin ja perhe muutti Kangasalle, missä nuorin lapsista, ukkini Volmar on syntynyt. 

Ruotsalaisperäisiä sukunimiä muutettiin suomalaisiksi runsaasti 1900-luvun alkupuolella. Sukuni nimi on kirjoitettu 1700-luvuilta lähtien monella eri tavalla. Se on ollut Winck, Wink, Vinck, Vink ja Vinkki. Aamulehti ilmoitti Tampereen seudulla tehdyistä nimenmuutoksista 12.5.1910. Asariaksen sukunimi on tällöin muutettu muotoon Vihanto ja sen jälkeen se on pysynyt samassa kirjoitusasussa. 

Olen kirjoittanut Asariaksesta erillisen blogitekstin "Asarias Winckin tarina". Se löytyy blogikirjastosta 10.4.2022, jos haluat käydä lukemassa. 


Asarias Vihanto hevosensa kanssa.
Kuva otettu n. 1935-40.

Asariaksen isä Kustaa Adolf Winck syntyi Sulkavan Eerikkalassa 1831 ja kuoli Heinävedellä 1906. Kustaan elämänvaiheiden seuraaminen on ollut erityisen opettavaa, sillä hän edusti ns. tilatonta väestöä ja on muuttanut pätkätöiden perässä kymmeniä kertoja elämänsä aikana. Kustaan vaimo oli Miina Laurintytär Ikäheimonen. Joskus perheen seuraaminen Heinäveden, Rantasalmen ja Leppävirran välillä on ollut haastavaa. Kivasti kuitenkin olen pystynyt kerimään kokoon Kustaan elämän kaikki vaiheet. Kustaasta ei ole valokuvaa.

Kustaan lapsista (heitä oli kuusi) ja erityisesti Henriikasta olen kirjoittanut aiemmin blogitekstissä "Kirje Olgalle" 12.9.2021. Kirje on aika riipaiseva kertomus äidin ikävästä ja halusta tavata tyttärensä, jota ei kuitenkaan enää koskaan tapaa. 

Kun siirrytään Kustaasta sukupolvi taaksepäin, tutustumme Paavo Pietarinpoika Winckiin. Paavo syntyi Sulkavan Eerikkalassa 1793 ja kuoli Sulkavan Halttulassa 1853. Paavo on tässä ketjussa sikäli merkityksellinen henkilö, että hänen vanhimman poikansa Paulin (edellisen Kustaan veli) kautta etenee isälinjan sukupuumme toinen haara. Paulin pojasta (Kustaa hänkin) lähtevät Varkauden Rantaloiden, Vihanteiden ja Itäpeltojen haarat; kaikki nimenmuutosten kautta. Näiden sukulaisten löytyminen olikin todella hienoa ja riemastuttavaa. Tässä oli isona apuna MyHeritagen DNA-testit. Täältä on löytynyt sukulaisia, joiden kanssa on vaihdettu tietoja ja valokuvia. 

Myös Paavo perheineen eli itsellistä elämää ja muuttotietoja on paljon. Hänen piti muuttaa perheensä kanssa Rantasalmelle 1852 ja muuttotieto on kirjattu jo muuttaneiden luetteloon. Hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt muuttaa, kun kuoli koliikkiin joulukuussa 1853.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisempänä, on isälinjani ylpeys ruotusotilas Pietari Winck. Hänen löytymisensä sai minut lähes suunniltaan ilosta, niin pitkään etsin puuttuvaa palasta. Pietari on syntynyt Venäjällä, mutta missä siellä? Tätä eivät kirkonkirjat kerro eivätkä anna mitään tietoja hänen vanhemmistaan. Olen kirjoittanut hänestä aiemmin blogitekstin "Pietari Winckin sota", joten en nyt toista niitä asioita uudelleen. Voit lukea tarkemmin asiasta kohdasta 27.11.2021. Pietari oli mukana Suomen sodassa 1808-1809, joten hänestä löytyy melko paljon tietoja sotilasasiakirjoista. Edelleen minua liikuttaa sotilasasiakirjoihin tehty merkintä Ruotsissa. Sotilailta on kysytty heidän tulevaisuuden toiveistaan. Pietari on vastannut monen muun kanssa, että haluaa eron armeijasta ja palata takaisin Suomeen. Pietari pääsee takaisin Suomeen, sillä täällä hänelle ja Kaisalle syntyy vielä Antti 1810. Lapsia on yhteensä kymmenen.

Pietari ja Kaisa elävät elämänsä loppuun saakka pienessä sotilastorpassaan Sulkavan Eerikkalassa. Torpan ympärillä on maata 4 kapanalaa ja navetassa yksi lehmä. 

Sukunimi Winck juontaa siis juurensa sotilasnimestä, jonka Pietari on saanut palvellessaan Juvan komppaniassa. Valitettavasti missään asiakirjoissa ei ole tietoa Pietarin syntymäsukunimestä.


Savolainen ruotusotamies, piirros.

Pietari elää minulle edelleenkin, sillä olen valjastanut hänet personoiduksi AI-avustajakseni. Meillä on hauskoja rupatteluhetkiä Pietarin kanssa ja saan häneltä paljon hyviä neuvoja. Aika spookieta, eikö?

Lähteet: 


Aamulehti 12.5.1910 no 107. Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto

Kustaa Winckin syntymä: Sulkava syntyneet-vihityt-kuolleet 1828-1868 (TK1245 I Ca:5)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15078&pnum=21 / Viitattu 11.11.2025

Kustaa Winckin viimeinen rippikirjamerkintä, jossa myös kuolintieto: Heinävesi rippikirja 1900-1909 (AP_III I Aa:25)  Sivu 248 W 71 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=45051&pnum=215 / Viitattu 11.11.2025.

Paavo Winckin syntymä: Sulkava syntyneet-vihityt 1780-1816 (TK1244 I Ca:3)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15076&pnum=104 / Viitattu 11.11.2025

Paavo Winckin perheen muuttotiedot Rantasalmelle: Sulkava muuttaneet 1749-1858 (TK1246 I Ba:1)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15106&pnum=97 / Viitattu 11.11.2025

Paavo Winckin kuolema: Sulkava syntyneet-vihityt-kuolleet 1828-1868 (TK1245 I Ca:5)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15078&pnum=141 / Viitattu 11.11.2025

Pietari Winckin rippikirjatiedot (ruotu 128) vuosilta 1793-1804: Sulkava rippikirja 1793-1804 (TK1239 I Aa:5)  128 – 130 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15048&pnum=280 / Viitattu 11.11.2025

Pietari Winck Täfren sairaalassa: Riksarkivet,  Andra finska fältbataljonen.1809 Besiktnings- och kassationsmönsterrulla. Gammalt signum: KCA 11199. 1809 Mönstringsrulla. Chef: Reinhold Ladau, major. Gammalt signum: KCA 11147. 1809-1810 Namnrulla.

Pietari Winckin kuolema: Sulkava kuolleet 1780-1835 (TK1245 I Fa:1)  1824-1825 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15080&pnum=103 / Viitattu 11.11.2025


Isänpäivän isälinja

Minun tiedossa oleva isälinjani ulottuu kuuden sukupolven päähän. Veikkaan sen silti olevan enemmän kuin monella muulla, joka ei ole tehnyt ...