Jokaisesta jälki jää: joulukuuta 2023

Katselin taas - ties monennenko kerran - Pekka Parikan elokuvan Talvisota. Tästä seurasi mielenkiintoinen tutkimusmatka Äyräpään taisteluun. Yllätyksekseni taistelu, tai pikemminkin sen seuraukset, liittyvät kotikaupunkini Varkauden seurakuntaan. Tässä kävi juuri niin kuin usein käy. Alat sattumalta etsimään lisätietoja jostain asiasta ja yksi sivu johtaa toiseen ja kohta huomaatkin uponneesi syvälle aiheeseen. Mutta ei se mitään. Sitähän tämä tutkimusmatkailu parhaimmillaan on. Aihekin on oikein sopiva, kun itsenäisyyspäivä on taas käsillä.

En ole sota-asiantuntija, joten mitään varsinaista sota-analyysia ei ole luvassa. Talvisota -elokuvassa oli kuitenkin muutama asia, jotka herättivät mielenkiintoni ja läksin etsimään lisätietoja taistelusta.

Taistelu Äyräpään kirkonmäen valtauksesta käytiin maaliskuun 5. päivä 1940. Elokuvassa on virheellistä tietoa siitä, että nurmolaisista miehistä koostuva kevyt joukkue olisi myöhästynyt rynnäköstä kirkonmäelle ja joutuivat siksi suoraan venäläisten tulitukseen.

Äyräpää kartalla. Karttakeskus.

Wikipedia kertoo tilanteesta seuraavaa: "Kello 5.50 suomalaisten tykistö ampui hyökkäyksen lähtölaukaukset. Kranaatteja ammuttiin vain 10-12 kappaletta, vaikka vahvemmasta tykistökeskityksestä oli ollut aiemmin puhetta. Kun kranaattituli loppui, komensi luutnantti Peltola eskadroonan hyökkäykseen. Kukkulalla olleen I joukkueen edessä olikin hyökkäysmaastona aukea, jota ei oltu yön pimeydessä huomattu. Heti hyökkäyksen alettua yhteydet menivät poikki. Venäläisten tykistö- ja tuliasetulitus oli raivoisaa ja klo 8 tuli komentopaikalle tieto, että koko eskadroona tuhoutuu, jos hyökkäystä vielä jatketaan. Komentajan antamaa vetäytymiskäskyä ei saatu kuitenkaan vietyä eteenpäin." Sama tieto löytyy myös Jalkaväkirykmentti 23 sotapäiväkirjasta.

Äyräpään kirkonmäen taistelussa kaatui 44 nurmolaista ja kymmeniä haavoittui. Koko päivän aikana kaatui yli 80 eteläpohjanmaalaista miestä. Tämä oli yksi Talvisodan verisimmistä taisteluista. Katastrofi oli valtava, koska yhtä aikaa kaatui näin suuri määrä saman pitäjän miehiä. Suurin, yhden pitäjän menetys, koettiin seuraavana päivänä 6.3.1940 Petäjäsaaren taistelussa, jossa kaatui 46 rantasalmelaista miestä. Näiden taistelujen jälkeen miehiä pyrittiin hajauttamaan niin, että kaikki saman kylän miehet eivät olisi samassa taistelussa.

Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema
Äyräpään lut. kirkko (1934).
Kuva: Eelis Tossavainen, Museovirasto, Finna.

Miten Äyräpää sitten liittyy Varkauden seurakuntaan? Kun Suomi menetti Karjalan Kannaksen, niin yli 400 000 evakkoa siirrettiin alueelta muihin Suomen kuntiin. Äyräpäässä oli Ahlströmin Suursaaren saha, joten äyräpääläisiä evakkoja päätyi luontevasti töihin Varkauden tehtaille.

Äyräpään kirkosta onnistuttiin evakuoimaan kaksi isoa hopeista ehtoollisastiaa, hopeinen ehtoollismalja, ehtoollisleipärasia, ehtoollisleipälautanen, kalkkiliinaristikko, musta ja violetti messukasukka, kaksi albaa, kaksi papinkappaa, alttarivaate (missä teksti, Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu), alttaripöydän kirjaliina, musta paastonaikainen suruverho ja kalkkiliina. Kaikki muu tuhoutui kirkon mukana.

Äyräpään kirkon rauniot.
Kuva: Viljo Pietinen, 1941. Sotamuseo, Finna.

Äyräpään seurakunnan edustajat luovuttivat Varkauden seurakunnalle arvokkaan ehtoolliskaluston ja kirkkotekstiilit 31.12.1949. Ehtoollisvälineet ovat edelleen käytössä Varkauden pääkirkossa. Kirkkotekstiilit ovat nähtävissä pääkirkon eteisaulassa.