17 000 vuotta sitten paksu jää peitti Eurooppaa. Eteläisimmässä osissa ja vuorten laaksoissa oli elämälle suotuisia alueita, joita metsästäjä-keräilijät asuttivat. Biskajanlahden pohjukassa, jossain Pyreneiden vuoriston laaksossa, nykyisen Baskimaan kohdilla, asui klaani, johon kuului nainen nimeltä Velda. Tietenkään emme tiedä, mikä hänen silloinen nimensä oli, mutta myöhemmin hänet on nimetty Veldaksi.
Velda ei itse tiennyt sitä, mutta hänen solujensa mitokondrioiden DNA:ssa oli markkeri, jonka nykytutkijat ovat nimenneet haploryhmäksi V. Mitokondrion DNA sijaitsee ihmisen X-kromosomissa, joten se periytyy siis sekä pojalle että tyttärelle. Koska miehet eivät siirrä eteenpäin X-kromosomia vaan Y-kromosomin, päättyy äitilinjan haploryhmä jokaiseen poikaan. Äitilinjan haploryhmä kulkee siis sukupolvelta toiselle äitien ja tytärten ketjua pitkin.
Veldan esiäidit olivat lähteneet ihmisen alkukodista Afrikasta kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin. Kaikkien, nyt elossa olevien naisten suora äitilinja voidaan johtaa ns. "alku-Eevaan", jota joskus kutsutaan myös "mitokondrio-Eevaksi". Sanotaan, että Eevalla oli seitsemän tytärtä, Helena, Ursula, Tara, Jasmin, Velda, Xsenia ja Katrine. Jokainen näistä tyttäristä edustaa yhtä naisten haploryhmää, joka on johdettavissa tähän alku-Eevaan. Tyttäret hajautuivat ympäri maailmaa ja mutaatioiden kautta syntyi uusia alahaploja. Näin tietyt haploryhmät ovat yleisiä jossain päin maailmaa ja harvinaisia muualla.
 |
| Veldan tyttärien, haploryhmä V:n kulkureitti. Familytreedna (Merja Vihanto) |
 |
| Haplogroup migration map. Kaikki naisten kulkusuunnat. Familytreedna (Merja Vihanto). |
Palataan Veldan pariin. Euroopan ilmasto lämpeni ja jäätikkö lähti vetäytymään yhä pohjoisemmaksi. Parempien metsästysmaiden toivossa alkoi myös ihmisten vaellus kohti pohjoista. Velda tuskin itse lähti matkalle, mutta joku hänen tyttäristään varmuudella lähti. Näyttää siltä, että Veldan klaanin tyttäret vaelsivat hyvin kauas pohjoiseen, sillä haploryhmä V on noin 25 %:lla saamelaisista. Suomalaisilla haploryhmää V on vain noin 5 %:lla väestöstä.
Edelleen ihmiset liikkuivat ja vaelsivat etsien uusia metsästys- ja viljelysmaita. Naiset siirtyivät uusille asuinalueille mennessään naimisiin. Mutaatiot jatkuivat ja liikehdintää tapahtui jälleen myös etelään päin. Näin myös minun esiäitini siirtyivät Suomen keski- ja eteläosiin. Varhaisin tiedossa oleva esiäitini on Lemillä elänyt, vuonna 1832 syntyneen Eeva Joonaantytär Buurin äiti Sohvi Jaakontytär, isoäitini isoäidin äiti. Harmillisesti tämän kauempaa en saa tietoja Eevasta, koska Lemin kirkonkirjat ovat suurelta osin tuhoutuneet. Mutta onneksi tässä kohtaa DNA-tutkimus tulee avuksi, kun kirjoitettu historia puuttuu.
Perinteisellä, kirjallisista lähteistä tehtävällä sukututkimuksella voi Suomessa päästä parhaimmillaan 1500-1600 -luvuille, mikäli esi-isät ovat olleet rälssitilallisia, merkittäviä miehiä tai syyllistyneet rötöksiin, joita on selvitetty oikeudessa. Aatelisten sukujuontoja on osittain mahdollista seurata jopa keskiajalle saakka. Mutta vain DNA-tutkimus antaa tietoa kirjoittamattoman historian ajalta ja kertoo esivanhempiemme liikkumisen ja kulkusuunnat historian aamunkoitosta tähän päivään.
On huikea tunne, kun DNA-tutkimuksella voin yhdistää isoisoisoäitini Eeva Joonaantytär Buurin sekä hänen äitinsä Sohvi Jaakontyttären Veldan klaaniin. Näin pitkälle pystyn jäljittämään äitilinjani perinteisellä sukututkimuksella. Sitten esteeksi tulevat Lemin tuhoutuneet kirkonkirjat.
Sukupolvien aikana jokainen mutaatio tuo päähaploryhmään V yhden numeron tai kirjaimen lisää. Minun äitilinjani haploryhmä on V1a1a, joten tämä sama haploryhmä on kaikilla esiäidelläni sekä tyttärilläni ja tulee olemaan myös heidän tyttärillään. Kaikilla tällä hetkellä elävillä ihmisillä, joilla on tämä haploryhmä, on yhteinen esi-äiti jossain historian havinoissa. Harvoin näitä yhteisiä esi-äitejä pystyy löytämään, sillä he ovat usein satojen, jopa tuhansien vuosien takana. Mutta tietokin riittää tuomaan merkillistä yhteydentunnetta.
Äitilinjallamme V1a1a:lla on hyvä mahdollisuudet säilyä myös tulevaisuudessa. Minulla on kaksi tytärtä ja kolme tyttärentytärtä. Toivottavasti heistä joku tai jotkut saavat myös tyttäriä ja nämä aikanaan tyttäriä. Näin Veldan tyttärien ketju jatkuu katkeamattomana niin kauan, kun jokaisessa sukupolvessa edes yhdelle äidille syntyy yksi tytär.
Baskimaa Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue) – Wikipedia
Häkkinen, Jaakko: Kokonaiskuva saamelaisten äitilinjoista SaameMTDNA.pdf (elisanet.fi)
Kurri, Ahti: dna-sukututkimus (kurrinsuku.net)
Merja Vihanto: äitilinjan (mtDNA) tulokset Familytreedna
