maanantai 4. heinäkuuta 2022

Erään torpan tarina

Tästä torpasta on tullut laitettua kuvia jokseenkin monta kertaa, joten lienee tarpeen, että kerron vähän sen historiasta ja sen varhaisimmista asukkaista.

Oikeastaan tämä ei ole ollut koskaan torppa vaan mäkitupa. Torpan ja mäkituvan ero on se, että torpassa oli yleensä enemmän viljelysalaa ja mäkituvassa pieni pelto ja kasvimaa. Molemmat olivat isommasta tilasta viljelykseen annettuja vuokramaita. Tässä mäkituvassa oli myös peltoja, jotka ovat nyt vuosikymmenten kuluessa metsittyneet. Vanhoista rakennelmista on jäljellä tupa, aitta, sauna, kaivo ja kiviaita. Tupaa ja saunaa on vuosien aikana korjattu ja hieman muutettukin, mutta ovat kuitenkin aika pitkälti entisellään. Sauna ei ole enää savusauna eikä tuvassa ole enää suurta uunia. Navetasta on jäljellä kivijalka.

Kesäaamu 25.6.2022. Kuvassa sauna ja tupa.
Kuva: Merja Vihanto

Tämän blogin nimi on Jokaisesta jälki jää ja se itse asiassa viittaa pitkälti niihin ajatuksiin, mitä juuri tässä tuvassa ja sen pihapiirissä ovat mieleeni syntyneet. Olen varma, että tässä tuvassa asuneista on jäänyt jotain sellaista, mitä voi edelleen aistia. Enkä tarkoita nyt aaveita tai kummituksia, vaan ihmisten tunteita, iloja, suruja, rakkautta, toiveita ja pettymyksiä, jotka ovat aistittavissa vielä vuosikymmenten jälkeen.

Tupa on rakennettu 1900-luvun alkupuolella Puumalan Sepänkylän talollisen Robert Pekanpoika Liudun (1839-1919) tilalle, Saimaan rannalle. Kerron ensin hieman Robertin pojasta Kallesta (1868-1931), koska hän liittyy oleellisena henkilönä tähän tupaan. Kalle Robertinpoika vihittiin ruokolahtelaisen Beata Maria Pietarintytär Pelkosen (1871-1919) kanssa Ruokolahden Hauklapissa 27.10.1889. Beata oli 18 -vuotias ja Kalle 21-vuotias. Nuoripari asettautui asumaan Sepänkylään Kallen kotitaloon, Robertin pitäessä edelleen isännyyttä. Näin asuen kului 10 vuotta. Perheenlisäystä varmaankin odotettiin kovasti, mutta sitä ei vain kuulunut. Millaista surua tämä mahtoi tarkoittaa Beatalle aikana, jolloin lapsia yleensä siunaantui perheeseen vähintään parin vuoden välein? Keväällä 1900 Kalle ja Beata muuttivat Ruokolahden Hauklappiin, Beatan kotitaloon. Taloa isännöi Beatan isän kuoleman jälkeen Antti Hulkkonen, jonka kanssa Beatan äiti, Anna Vaittinen, oli avioitunut. Rippikirjoissa Kalle mainitaan talon vävynä. Hauklapissa vierähtää Kallelta ja Beatalta liki 20 vuotta, jonka jälkeen he palaavat Puumalan Sepänkylään. Ja tässä vaiheessa he asettuvat asumaan Sepänkylän Suomuslahden mäkitupaan.

Valitettavasti Kallen ja Beatan yhteinen aika Sepänkylässä jää kovin lyhyeksi. Toukokuussa 1919 Beata kuolee syöpään 47 vuoden 8 kuukauden ja 16 päivän iässä. Tarina kertoo, että Beatan ruumislautaa säilytettiin aitan alla. Arvaatteko montako kertaa olen kurkkinut aitan alle siinä toivossa, että ruumislauta löytyisi, mutta eihän sitä sieltä enää löydy. ”Ruumislauta on aikoinaan käytössä ollut leveä lauta, jolle vainaja asetettiin pesun jälkeen odottamaan arkkuun asettamista. Sitä kutsuttiin myös kalmolaudaksi, kalmalaudaksi, hartialaudaksi ja Karjalassa purinlaudaksi. Mikäli arkku oli kuolinhetkellä valmiiksi tehty, ei ruumislautaa tarvinnut käyttää, vaan vainaja laitettiin pesun jälkeen suoraan arkkuun. Ruumislaudan käyttö liittyy krisilliseen aikaan, jolloin kuoltiin kotona ja omaiset huolehtivat vainajan hautaamisesta.” (Wikipedia.) Beatan hautapaikka ei ole tiedossa.

Mäntypuinen ruumislauta aitan seinää vasten.
Kuva: Finna, Suomen kansallismuseo.

Mäkitupa tarvitsi jälleen emännän. Kallen toinen vaimo, Olga Pekantytär Liutu, löytyi samasta kylästä. Kalle ja Olga vihittiin tammikuussa 1920 ja niin Olgasta tuli tämän mäkituvan emäntä. 1920-luvun lopulla Kallella oli luottamustehtäviä hoidettavana. Sepänkylässä ei ollut vielä koulurakennusta, mutta koulua pidettiin jonkun talon tiloissa, vuokrahuoneistossa. Kalle kuului koulun johtokuntaan ja huolehti koulun opettajan palkkaamisesta 1926. Vuonna 1929 Puumalan kunnanvaltuusto päätti rakennuttaa koulun Sepänkylään.  Valtuusto oli päättänyt, että koulu rakennetaan sementtitiilestä ja sen tuli olla valmiina valmiina elokuussa 1930. Kalle kuului silloin koulun rakennuslautakuntaan.

Itä-Savo 13.3.1926 nro 29.
Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet.

Kallella ja Beatalla ei ollut jälkeläisiä, mutta Kallella ja Olgalla on. Yhden jälkeläisen kanssa olen kulkenut yhteistä taivalta jo 30 vuotta ja siksi minulla on ollut mahdollisuus tutustua tämän tuvan historiaan.

Tästä mäkituvasta, jossa olemme saaneet viettää kesiämme, on tullut minulle hyvin rakas. Kalle, Beata ja Olga tuntuvat edelleen kulkevan pihapiirissä. Tuvan ikkunasta katsoessani olen näkevinäni Beatan hameen heilahduksen kaivopolulla. Jonain päivänä näen häivähdyksen herrasmiehestä, joka astelee kiviaidan luota pihaan, käy sisään tupaan, riisuu palttoonsa naulaan ja istahtaa tuvan penkille. Aamukahvia keittäessäni kurkistan keittiön ikkunasta navetalle päin. Oliko tuo Olga, joka kiirehti lypsämään Pisaraa?


Lähteet: 

Finna, Suomen kansallismuseo

Kansallisarkisto, digitoidut sanomalehdet. Itä-Savo 13.3.1926 nro 29.

SSHY: Ruokolahti rippikirja 1880-1889 (MKO199-212) Sivu 55 Hauklappi no 7 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5133... 

Ruokolahti muuttaneet 1886-1895 (MKO593) Sivu 20 1 1890 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1176... 

Puumala muuttaneet 1890-1938 (AP I Ba 2) Sivu 1 1, 1890, seurakuntaan muuttaneita ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4002... 

Puumala rippikirja 1890-1899 (MKO125-138 I Aa:17) Sivu 653 Sepänkylä 2, Suomuslahti ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1472... 

Puumala rippikirja 1900-1910 (AP_II I Aa:19) Sivu 650 Sepänkylä 2 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4001... 

Ruokolahti rippikirja 1900-1909 (MKO259-276) Sivu 73 Hauklappi no 7 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1546... 

Ruokolahti rippikirja 1909-1919 (AP_I I Aa:26) Sivu 77 Hauklappi 7 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3034... 

Puumala rippikirja 1910-1920 (AP_II I Aa:21) Sivu 727 Sepänkylä 2 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4002... 

Puumala kuolleet 1901-1928 (AP) Sivu 267 1919 ; SSHY http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4002... 

Wikipedia: Ruumislauta



Henkilökuva: sairaanhoitajatar Elsi Maria Vihanto

Isotätini Elsi Maria Vihannon profiilikuva on ansaitusti herättänyt huomiota Jokaisesta jälki jää -sivun profiilikuvana. Miksei olisi, sillä...