Kevät 2022 on ollut Suomessa palkkataistelujen aikaa. Olikin aika hauskaa löytää Heinäveden pitäjänkokousten pöytäkirjoista kuvaus palkkavaatimuksesta, joka on tapahtunut 1860 -luvulla. On näitä siis ollut ennenkin, mutta ilman ay-järjestöjen tukea. Tiettävästi ensimmäisen dokumentoidun palkkavaatimuksen Heinäveden seurakunnassa esitti kanttori Rautiainen vuonna 1861. Rautiaisen asia liittyi uuden kirkonkellon soittamiseen, mutta muutakin murhetta uuteen kirkonkelloon liittyi. Heinäveden seurakunnan kirkonkellon hankinnasta kerroinkin aiemmin kirjoituksessa "Sattumuksia Heinäveden kirkossa". Jos et lukenut vielä tätä kirjoitusta, löydät sen huhtikuun blogiteksteistä.
Heinäveden pitäjänkokouksessa 7.3.4.1861 oli siis uusi kirkonkello jälleen asialistalla. Todettiin, että se tuli kuitenkin asennettua aivan liian alas, joten kellon soittaminen on vaikeaa ja äänikin jää tapuliin. Päätettiin nostaa kello ylemmäksi. Tämän työn sai tehtäväkseen lautamies Paavo Vänttinen ja hänelle luvattiin myös korvaus laskua vastaan.
Uusi kello, tai paremminkin siitä aiheutuva lisätyö, ei ollut myöskään kanttori Rautiaisen mieleen. Seuraavassa kokouksessa 14.4.1861 pitäjänkokous joutuikin käsittelemään kanttori Rautiaisen palkkavaatimusta.
Kanttori Rautiainen oli ilmoittanut, ettei hän tahdo soittaa uutta, pitäjän hankkimaa kelloa entisellä palkallaan, vaan hänen pitäisi saada tästä lisäpalkkaa. Sen enempää ei kanttorin vaatimusta ainakaan pöytäkirjassa perusteltu. Pitäjänkokouksessa pyrittiin löytämään ratkaisu tähän varsin kiperään tilanteeseen.
Kuinka kauan asiasta loppujen lopuksi kokouksessa keskusteltiin, ei käy ilmi pöytäkirjasta. Pykäläteksti on lyhyt, joten ehkä suurempia erimielisyyksiä ei ollut. Pitäjänkokous piti ainakin sitä kohtuullisena, ettei kanttorin tarvitse soittaa enempää kuin kahta kelloa. Tästä syystä päätettiin, että suurempi vanha kello saisi jäädä soittamatta.
Kellojen soitosta maksettaisiin jatkossa Rautiaiselle 1 1/2 kopeekkaa enemmän kuin aiemmin. Lisäksi, jos joku haluaisi soitettavan sielunkelloja, pitäisi siitä maksaa 20 hopeakopeekkaa. Nämä rahat kanttori Rautiainen saisi itselleen lisäpalkaksi kellojen soitosta.
Kanttori Rautiaisen palkkavaatimus tuli käsiteltyä yhteisellä ymmärryksellä ja lisäpalkkaa oli luvassa uuden kirkonkellon soittamisesta. Tiettävästi muita työtaistelutoimenpiteitä ei tarvittu.
Pöytäkirjan pitäjänä toimi kirkkoherra C.G. Vargentin ja pöytäkirjan oikeellisuuden todistivat lautamiehet Johan Kotilainen, Paavo Wänttinen, G.A. Hollman ja Johan Wänttinen.
.jpg) |
| Heinäveden kirkonkylää. Kuva: Finna, museovirasto. Kuvaaja T. Nousiainen |
Lähde:
